Ruotsinsuomalaiset lapset oppivat suomea Muumien kanssa

Ruotsin teollisuuskaupungissa Göteborgissa toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset lapset oppivat Moomin Language Schoolilla suomea, mummon ja ukin kieltä. Kielikoulun mahdollistaa Götanmaan Kalevalaisten projekti ”Lisää suomea”, jolle on myönnetty suomenkielisten vähemmistöalueiden valtiontuki.

Pian viisivuotias Tilda on yksi niistä kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisista lapsista, jotka nyt opettelevat mummin kieltä suomea Muumin kielikoulussa Göteborgissa. Tilda ei ennen Muumin kielikouluun osallistumista osannut kuin muutaman sanan suomea.

Mikä on Tildan mielestä kivointa Muumin kielikoulussa ja mitä hän on siellä oppinut?

Tildasta on parasta, että hän oppii ainakin vähän mummon kieltä. Hän on oppinut, että suomen sana mummo voi tarkoittaa sekä äidinäitiä (ruotsiksi mormor) että isänäitiä (farmor).

Myös Tildan serkku Frans osallistuu Muumin kielikouluun. Frans, joka aikoo isona poliisiksi, on oppinut, että suomessa ja ruotsissa on paljon samoja sanoja kuten helikopteri ja poliisi. Siksi on helppoa huutaa apua Suomessa, jos sitä tarvitsee. Voi huutaa ”Apua, apua poliisi!”

Tämän blogin kirjoittaja on Tildan ja Fransin mummo Kirsti, joka saapui Göteborgiin 1970-luvun alussa samaan aikaan kun monet muutkin suomalaiset muuttivat Ruotsiin. Teollisuuskaupunki Göteborg veti varsinkin 60-ja 70 -luvuilla puoleensa siirtolaisia sekä Suomesta että monista muista maista. Göteborgissa oli aina pulaa työvoimasta joko Volvolla, SKF:llä tai kaupungin suurilla telakoilla.

Göteborgissa Kirstistä tuli sosiologi ja tutkija. Osa hänen tutkimuksestaan on kohdistunut siirtolaisten ja pakolaisten tilanteeseen. Nykyisin Kirsti on eläkkeellä ja toimii tällä hetkellä Götanmaan Kalevalaisten varapuheenjohtajana. Götanmaan Kalevalaiset on Suomessa perustetun Kalevalaisten Naisten Liiton jäsenyhdistys, joka järjestää erilaista kulttuuritoimintaa Göteborgissa. Yhdistyksen jäsenet ovat myös useiden vuosien ajan tukeneet monenlaista lastentoimintaa ja esimerkiksi lukeneet satuja ruotsinsuomalaisille lapsille.

Göteborgissa asuu nykyisin noin 22 000 toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaista, joista puolet on lapsia. Suurin osa heistä asuu Linne-Majornan kaupunginosassa Göteborgin keskustassa sekä Lundbyssä Hisingissä. Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä, ja Göteborg on yksi Ruotsin monista suomen kielen hallintoalueista, joilla tarkoitetaan suomenkielisiä vähemmistöalueita. Tämä antaa kunnan ruotsinsuomalaisille asukkaille oikeuksia, jotka perustuvat kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä säädettyyn lakiin. Se antaa hallintoalueisiin kuuluvien kuntien asukkaille oikeuden suomenkieliseen esikoulutoimintaan ja vanhusten huoltoon sekä oikeuden asioida kunnan viranomaisten kanssa suomeksi. Hallintoalueeseen kuuluvalle kunnalle myönnetään vuosittain valtiontukea, jota eri yhdistykset ja muut toimijat voivat puolestaan hakea kunnalta esimerkiksi ruotsinsuomalaisen kulttuurin ja suomen kielen edistämiseen.

Lisää suomea -projekti

Götanmaan Kalevalaiset hakivat ja saivat valtiontukea Göteborgin kunnalta projektiin, jonka tarkoituksena on tukea suomen kielen edistämistä 3-9 -vuotiaiden ruotsinsuomalaisten lasten parissa ja etsiä uusia metodeja lasten kielen oppimiseen. Projektin nimeksi tuli ”Lisää suomea”, ja se lähti käyntiin marraskuussa 2017. Ensimmäisenä vuonna projektissa järjestettiin luovaa toimintaa lapsille yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Projektin puitteissa keskusteltiin ja kokoustettiin siitä, mitä toimintaa Göteborgissa on lapsille, mitä metodeja lasten kielen oppimiseen on ennen käytetty ja mitä uusia metodeja voitaisiin käyttää. Puhuttiin mm. kielikylvyistä, joita monet tutkijat suosittelevat, ja siitä, miten niitä voisi käyttää ruotsinsuomalaisten lasten parissa. Sen jälkeen projektissa tutustuttiin ajankohtaiseen tutkimukseen kaksikielisyydestä sekä uusiin lasten kielenoppimismetodeihin. Projektissa etsittiin myös metodeja, jotka oli kehitetty kielenoppimiseen internetissä. Netistä löydettiin satuja, lauluja ja muuta luovaa toimintaa sekä suuri määrä erilaisia kielikursseja. Monet niistä olivat kuitenkin vain sanojen oppimista eivätkä ne perustuneet tutkimukseen taikka alan asiantuntijoiden tietoon lasten kielen oppimisesta.

Keskusteluissa kävi muun muassa ilmi, että yhdistysten ja muiden toimijoiden on vaikea saada mukaan toimintaan niitä 3-9 -vuotiaita toisen ja kolmannen sukupolven lapsia, joilla on suomalaiset juuret, mutta jotka eivät puhu suomea tai puhuvat sitä vain vähän. Monet näistä lapsista kuitenkin haluaisivat oppia suomea! Niinpä projektissa alettiin etsiä metodia, jota voisivat käyttää sekä lapset, jotka jo osaavat vähän suomea, että lapset, jotka eivät osaa sitä yhtään.

Yhteistyö Muumin Language Schoolin kanssa

 Kattavimmaksi koettu ohjelma, Moomin Language School, löytyi netin kautta. Palvelua käyttävät jo tuhannet lapset Suomessa. Valinnan ratkaisi se, että ohjelma on kehitetty yhteistyössä kasvatusasiantuntijoiden ja kieltenopettajien kanssa ja että se on digitaalinen ja pelinomainen oppimissovellus. Muita tärkeitä syitä valintaan oli, että Moomin Language School jäljittelee lasten luonnollista kielenoppimista, lukutaitoa ei tarvita ja lapsi voi opetella kieltä itsenäisesti 5–10 minuuttia joka arkipäivä. Samat sanat toistuvat peleissä aina viikon ajan, minkä jälkeen siirrytään uuteen teemaan. Hyvää palvelussa on myös se, että ohjelma kehittää lasten luovuutta ja itsetuntoa, minkä uskotaan tukevan ruotsinsuomalaisten lasten kieltä ja identiteettiä myönteisellä tavalla.

Maaliskuussa 2018 projektissa aloitettiin yhteistyö Playvationin Moomin Language Schoolin kanssa ostamalla 20 lapselle kuusi kuukautta kestävä oikeus osallistua ohjelmaan. Mahdollisuudesta osallistua projektiin ilmoitettiin mm. Facebookin ja yhteistyökumppanien Ruotsin kirkon suomalaisen lastentoiminnan sekä Göteborgin suomalaisten lasten kerhon kautta. Facebookin kautta levinnyt tieto johti kyselyihin Moomin Language Schoolista joka puolelta Ruotsia, vaikka osallistuminen projektiin oli mahdollista vain Göteborgissa asuville lapsille.

Alusta alkaen projektissa haastavaa on ollut se, että ohjelma on lähinnä kehitetty ja tarkoitettu päiväkoteihin ja muuhun ryhmätyöhön, jossa lapset tapaavat toisiaan päivittäin ja jossa heillä on opettaja, vaikka lapset sitten käyttävätkin peliä itse tai vanhempiensa avulla kotona. Siksi projektiin yritettiin saada mukaan kahta suomenkielistä päiväkotia Göteborgissa, mutta siinä ei silloin onnistuttu. Siksi ohjelman kokeilu oli pakko aloittaa sellaisten lasten ja vanhempien kanssa, jotka eivät tunne eivätkä tapaa toisiaan eivätkä Kirstiä, josta tuli ensimmäisen ryhmän vetäjä. Kirstin rooli on lähinnä ollut informoida vanhempia projektista ja auttaa heitä pääsemään alkuun ohjelman kanssa. Suurin vastuu siitä, että lapset käyttävät ohjelmaa on siis jäänyt vanhemmille. Vanhempiin on oltu yhteydessä joko sähköpostitse tai puhelimitse, ja Kirsti on myös tavannut vanhempia kaupungilla ja auttanut heitä.

Jotta mukaan saataisiin myös lapsia, jotka tuntevat toisensa ja tapaavat toisiaan, päätettiin pian projektin ensimmäisessä osassa tarjota seitsemän paikkaa Göteborgin suomalaiselle lasten kerholle. Kerhon kanssa oli tehty hyvää yhteistyötä projektin aikana ja järjestetty yhdessä luovaa toimintaa lapsille. Kerhoon kuuluvat lapset tapaavat toisiaan joka lauantai ja ovat siten tuttuja toisilleen. Siksi kerhon vetäjällä Ninalla oli parempi mahdollisuus toimia opettajan roolissa ja seurata lasten etenemistä.

Mikä on suomen kielen projektin tulevaisuus?

Kun maaliskuussa 2018 haettiin kunnalta varoja projektin jatkoon ja uusiin paikkoihin, mietittiin sitä, miten opettajan rooli saataisiin paremmin mukaan projektiin. Kun kunta sitten myönsi lisää varoja, toukokuun lopussa otettiin yhteyttä esikoulun opettaja Laura Paasioon, joka oli hiljattain aloittanut Göteborgin kaupungin kiertävänä lastentarhanopettajana ja suomen kielen lähettiläänä. Laura vierailee viikoittain päiväkodeissa ja perhepäivähoitopaikoissa, joissa käy toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia lapsia ja leikkii, laulaa ja askartelee heidän kanssaan suomeksi. Suomen kielen vahvistamisen lisäksi kiertävän esikouluopettajan tarkoitus on luoda myönteistä kuvaa suomen kielestä, vahvistaa ruotsinsuomalaisten lasten identiteettiä ja käsitystä siitä, että on hienoa osata montaa kieltä. Lisäksi Lauran vierailut herättävät muidenkin lasten kiinnostuksen Suomen kieleen ja kulttuuriin.

Lauralta kysyttiin, voisiko hän käyttää Muumin kielikoulua yhtenä metodina työssään. Laura piti ajatuksesta, ja hiljattain hänelle perustettiin oma 14 lapsen ryhmä. Tähän ryhmään kuuluu useita pieniä lapsiryhmiä, jotka käyvät eri päiväkodeissa ja jotka Laura tapaa kerran viikossa. Laura kertoo, että lapset, jotka ovat päässeet käyntiin ohjelman käytössä, ovat tulleet iloisina ja ylpeinä sanomaan hänelle, että nyt hekin käyttävät Moomin Language Schoolia. Laura kokee, että ohjelma tukee hänen työtään ja että ohjelman myötä lapset ovat entistä innostuneempia oppimaan lisää suomea.

Nyt Göteborgissa on siis käynnissä neljä eri ryhmää: kaksi ryhmää, joissa lapset ja vanhemmat eivät tapaa ja tunne tosiaan eivätkä vetäjää, ja kaksi ryhmää, jossa lapset tuntevat toisensa ja vetäjän (opettajan) ja tapaavat toisiaan kerran viikossa. Projektiin osallistuvilla lapsilla on kirjava tausta suomen kielen osaamisessa. Osalla lapsista molemmat tai jompikumpi vanhemmista puhuu lapsille suomea, ja osalla lapsista isovanhemmat puhuvat jonkin verran suomea mutta vanhemmat eivät.

Kaikki nyt projektissa ohjelmaa käyttävät lapset ovat pilottiryhmiä, joiden jälkeen arvioidaan projektin tulokset ja pohditaan, miten ja missä muodossa ohjelman käyttöä voidaan jatkaa. Toiveena tietysti on, että ohjelman käyttö leviää Göteborgissa ja saa jatkuvuutta, sillä tarvetta riittää.

Ota yhteyttä meihin!

Götanmaan Kalevalaiset, Kirsti Kuusela, varapuheenjohtaja, kipe.kuusela(at)gmail.com

Moomin Language School, Moominls.fi, info(at)moominls.fi