Vieraan kielen oppiminen

Puhumme paljon vieraan kielen varhaisen oppimisen tärkeydestä, mutta mitä se todella tarkoittaa, ja onko se edes totta? Tutkimuksessa viitataan usein ns. herkkyysjaksoon kieltenoppimisessa, jonka lapset käyvät läpi ensimmäisten vuosien aikana. Sen ymmärretään tarkoittavan, että lapset oppivat helpommin kuin aikuiset, mutta todellisuudessa on vaikeaa – lähes mahdotonta – verrata eri ikäryhmien oppimisen helppoutta tai vaikeutta.

Ääntäminen on vaikeaa

Ääntämisen ero on kuitenkin selvä. Tutkimukset osoittavat, että kun verrataan vieraan kielen lapsena oppineiden ihmisten ääntämistä aikuisena oppineiden ihmisten ääntämiseen, ensimmäisen ryhmän ääntäminen on selvästi parempaa. Ei näytä olevan selkeää rajaa, missä ero ensimmäisen kerran ilmenee, mutta nuorempi oppimisikä korreloi paremman ääntämisen kanssa.

Teoriassa kuka tahansa voi oppia ääntämään vieraan kielen yhtä hyvin iästä riippumatta, mutta eri ikäryhmät oppivat eri tavoin. Hyvä ääntäminen aikuisopiskelijana vaatii tietoista ponnistelua ja vahvaa motivaatiota, kun taas pieni lapsi oppii ääntämisen matkimisen kautta ilman tietoista ponnistelua. Tällä tavoin väite helposta kieltenoppimisesta pitää paikkansa.

Piano aivoissamme

Toinen näkökulma on, että eri ikäryhmät tunnistavat äänet eri tavoin. Pienellä vauvalla on kyky erottaa kaikki mahdolliset kielen äänet, mutta he menettävät tämän taidon melko nopeasti. Meillä kaikilla on tavallaan syntyessämme täydellinen instrumentti aivoissamme, kuten pianon koskettimet, joka tunnistaa ja toistaa kaikki ihmisäänet. Kun lapsi kuulee vain äidinkielensä äänet, se vastaa vain tiettyjä pianon koskettimia, kun taas toiset jäävät koskemattomiksi.

Kun lapsi oppii vieraan kielen, hän soittaa myös niitä koskettimia, joita ei käytetä äidinkielenään. Jos lapsi on kuullut äidinkieltään vasta vähän aikaa, myös muita näppäimiä voidaan soittaa helposti. Mitä enemmän ääniä soitetaan, sitä helpompi lapsen on myös toistaa ne. Vanhempi oppilas on soittanut vain äidinkielensä koskettimia pitkään ja muut, käyttämättömät näppäimet ovat ruosteisia. Niiden uudelleen soittaminen vaatii paljon enemmän vaivaa ja äänien erottaminen on näin ollen vaikeampaa.

Kuuntelemalla oppii

Puhutun kielen kuuleminen on välttämätöntä ääntämisen oppimiselle. Lapsen on tärkeää kuulla uutta kieltä mahdollisimman paljon, ja mitä monipuolisempi ääntäminen on, sitä helpompi hänen on oppia ymmärtämään eri puhujia. Jokaisella kielellä on omat foneemit, jotka vaikuttavat siihen, miltä kieli kuulostaa. Ominaisuudet, kuten korostus, sävykuviot ja jopa tauot, antavat kielelle selkeän rytmin. Jos uusi kieli tulee samasta kieliperheestä äidinkielen kanssa, sen piirteitä voi olla helpompi omaksua.

Kun lapsi ei vielä osaa lukea tai kirjoittaa, kuulon ja muiden aistien kautta oppiminen korostuu. Kestää hetken ennen kuin kaikki puheen eri vivahteet alkavat olla järkeviä. Yksittäiset sanat ja tervehdykset voivat olla aluksi helpompi tunnistaa ja muistaa. Lapselle on myös mukavampaa toistaa ja harjoitella ryhmässä.

Toistot auttavat oppimisessa

On myös tärkeää muistaa, että lapset ovat ainutlaatuisia oppijoita, varsinkin kun on kyse uuden kielen puhumisesta. Vaikka lapsi ei sano mitään ääneen, hän taatusti oppii. He alkavat puhua uutta kieltä, kun he ovat henkilökohtaisesti siihen valmiita. Oppimisen alkuvaiheessa lasten ääntämisessä on paljon vaihtelua, ja sen “oikeaksi” saamiseksi vaatii paljon motorista harjoittelua ja toistoa.

Ääntäminen on motorista toimintaa, joka vaatii useiden äänijärjestelmän lihasten koordinaatiota. Uusi kieli sitoo aivojen instrumentin käyttämättömien “näppäinten” lisäksi myös käyttämättömiä lihaksia ja harjoittaa huulia ja kieltä uudella tavalla. Opettaja voi tukea sekä uusien äänten tunnistamista että niiden tuottamiseen tarvittavia motorisia taitoja toistolla, riimeillä ja lauluilla sekä peleillä, jotka yhdistävät liikettä, kuten taputusta tai taputtelua kielen rytmiin.

Hyvä kieltenopettaja antaa lasten kuulla monenlaista uutta kieltä ja harjoitella puhetta ja ääntämistä leikin kautta. Muumikielikoulu tekee sen helpoksi tarjoamalla satoja lauluja, riimejä ja tarinoita, joista valita. Palvelu edistää myös aktiivista ääntämisharjoittelua erityisharjoituksilla, joiden avulla lapset voivat äänittää omaa ääntämistään ja verrata sitä natiivin ääntämiseen.

Minnaleena Toivola
PhD in Phonetics V